Kun urheillessa valmistaudutaan hyviin suorituksiin ennen kilpailuja on tapana herkistella ja palautella itseaan kovan treenisession jalkeen maksimaalisen suorituksen turvaamiseksi. Nain on myos meikalaisten reissun osalta meininki talla hetkella. Herkistely tehdaan tutuissa maisemissa,jottei kulttuurisia revahduksia paase sattumaan nain retken alkumetreilla.

Herkistelykausi starttasi Bangkokista, jossa vietimme yhden yon. Tarkoituksenamme oli tavata ihan oikea jattilainen Suomesta, elikka taitelijanimea SaLe kantava herrasmies vaimonsa kanssa,mutta toisin kavi.Paivamaarat heittivat juuri ratkaisevan paivan verran ja taitelijatoverini vaimoineen valloittaa Bangkokkia tanaan,kun me vaimoinemme olemme saapuneet myrskyisalle Koh Changin saarelle,noin viisi tuntia Bangkokista tanne pain(!?).

Idea miksi vietamme murmeli paivia tassa kohtaa, johtuvat edellamainittujen herkistelyjen lisaksi myos kaytannon syista. Koska olemme kumpainenkin osapuoli huonosti ruskettuvaa vaestoa, on ihoa pakko varittaa mustaksi perinteisin menoin. Eikun vaan neulaa ja mustetta orvaskeden kohdille ja elama maistuu,seka katu-uskottavuus senkuin paranee.

Suuria tunteita ei ensimmaiseen kahteen paivaan ole varsinaisesti mahtunut. Itse olen toki tuttuun tyyliini ollut tunteiden valtameri,koska tajusin jalleen kerran olevani onnellisessa asemassa,koska minulla on mahdollisuus retkeilla ja nahda muutakin kuin mokkipiha ja kotikaupungin katuvalot. Tassa kohtaa on aika julistaa fiilistelykausi avatuksi. Ehdotankin,etta kaikki joilla on vaikeuksia fiiliksen luomisessa ottavat yhteytta fiilisvastaava HP Parviaiseen valittomasti.

Ja itseasiassa ainoa negatiivinen asia mita pitikin tassa julki tuoda on Bangkokin postitoimistojen olemattomuus.Perkele.Jos kaupungissa on miljoonia ihmisia ja kaksi postia josta paketteja lahetellaan,niin kuinka ihmeessa homma toimii?Kysyn vaan.Oli nimittain melkoinen savotta etsia postitoimistoa,joka on ties missa ja tietenkin kiinni juuri silla hetkella kun saavuimme illansuussa paikalle pakettiemme kera,joita oli tarkoitus lahettaa Laosin suuntaan.Kylla otti pattiin oikein melkoisen paljon.No, onneksi saatamme saada paketit lahetettya taalta saaren puolelta (toivottavasti!) ja jos ei niin sitten laitetaan pullopostia menemaan kohti Laosia.Nain se homma etenee.

Kaunis Koh Chang.

Uudet tatskat!

Tulitaiteilijoita.